Peltosten suku

Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimikirja kertoo Peltonen-nimen alkuperästä seuraavaa:

Nimestä on varhaisia tietoja niin Savosta kuin Karjalastakin: Jvan pelddoinen 1553 Juva, Madz Päldoinen 1645 Sakkola. Savosta nimi on sittemmin kadonnut, mutta Kannaksella Peltonen on säilynyt sukunimenä meidän aikoihin asti. On mahdollista, että varsinkin läntisellä Kannaksella on syntynyt jokin uusikin Peltos-suku 1700-luvulla. Esim. Johan Peldoin 1689 Jääski, Johan Peltoin Antrea 1741, Anders Peldoin 1787 Ruokolahti, Anders Peldoin 1811 Johannes, Matthias Peldoin 1775 Kivennapa.

Vuosien 1630 – 1631 ja 1637 maakirjoissa (Kexholms län jordebok, Sackula Pogost) on mainittu Cnut Peldoin ja Matz Pälldon, Sackula Haiterma. (Lähde: Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvuilla)

Påel Peldo eli Peldo Pawo sekä poikansa Peter tai Pecko esiintyvät 1680-luvun tuomiokirjoissa. Tällöin he asuvat jo Metsäpirtin alueella. Eräästä käräjäjutusta käy ilmi, että tämä Paavo Peltonen olisi vihitty vuonna 1658 Kuopiossa (Cuopio Sohn, i Safwolax), ja Taipaleen alueella hän olisi asunut jo vuodesta 1665. Vuonna 1687 hänen kotipaikakseen mainitaan Saaroinen (Saris).

Vuoden 1696 savuveroluettelossa Påhl Päldoin elää ja maksaa veroa yhdestä savusta Sakkolan Saaroisissa. (Rööklenghd öfter Haparais Cronogodh hvarefter Lagmans och Heredshöfdings räntor sampt ting giefting capporna blifva upburne Pro Anno 1696).

Sukumme kantaisän Paavo Peltosen (n. 1692 – 1758) tarkka syntymäaika ei ole tiedossa, ja syntymävuosi on laskettu vuoden 1724 henkirjatietojen mukaan. Sen sijaan kuolinaika on tarkkaan kirjattu. Hän asui Sakkolan Jaamassa, eli Metsäpirtin Viisjoen-Vanhakylän paikkeilla vaimonsa Valpuri Laurintyttären ja 10 aikuiseksi eläneen lapsensa kanssa. Heillä on varsin laaja jälkipolvi.